Sain viimeinkin luettua talvilomalla, jo viime keväänä aloittamani lähes tuhatsivuisen Victor Hugon opuksen 'Kurjat'- 'Les Misérables'. 1800-luvun romaani ei ole mitään helpointa luettavaa, totutusta elokuvakäsikirjoitusta lähenevästä nykykirjallisuudesta ollaan kaukana.
Lisäksi katsoin Bille Augustin elokuvaversion vuodelta 1998, mukana mm. Uma Thurman ja Liam Neeson. En liiemmin pitänyt Neesonista Jean Valjeanina, mutta Uma Fantinen roolissa oli kuin oikea valinta. Elokuvan käsikirjoitus perustuu toki Victor Hugon tekstiin, mutta ranskalaisen romantiikan ajan kirjailijan proosa ei ole toteutunut täydellisesti.
Esimerkiksi kirjan inhorealistisesti kuvailtu kohta jossa Valjean kantaa verisesti haavoittunutta Mariusta Pariisin saastaisessa ja rapistuneessa viemärissä, kääntyy elokuvan kohtaukseksi jossa kantomatka taittuu melko vaivattomasti, Marius verestä puhtaana ja viemäriverkosto moitteetomassa kunnossa. Erityisesti tuo Pariisin löyhkäävä katakombimainen viemäriverkosto, miten se on kuvailtu lukialle historiaa ja kuriositeetteja myöten tuntuu yhdeltä Kurjien tärkeimmästä elementeistä. Muita tärkeitä elementtäjä kirjassa oli myös tuo Ranskan kansan alituinen köyhyys ja kurjuus, vallankumoukset ja hävitty Waterloon taistelu.
"onneksi" elokuva oli huonompi kuin kirja, joten kannatti lukea. Lukeminen kannattaa aina niin kuin sanotaan, vaikka usein elokuvasovituksia tehdäänkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti