Sucker Punch (2011)

En yleensä tee sitä että menisin katsomaan monet murska-arviot saannutta leffaa, mutta joidenkin kohdalla mieli taipuu lopulta ostamaan lippua. Visuaalisesti näyttävä ja eeppinen videopelimäisesti "tasoihin" jaettu ja toiminnan täyteinen elokuva toistuvine nousu ja lasku vaiheineen teki siitä lopulta varsin tasaisen ja ennalta-arvattavan. Elokuvan tyttönerginen ja ohjaaja/käsikirjoittajan feministiseksikin luonnehtima sanoma kääntyi helposti juuri siksi seksismiksi ja esineellistämiseksi jota vastaan se yrittää mukamas taistella. 


Aika yllättävä veto odotetun kulttisarjakuvan Watchmenin filmiksi kääntäneeltä ohjaaja Zack Snyderilta. Saa nähdä jäikö tämä visionäärin kokeilevaksi hudiksi seuraavan Superman filmatisoinnin välissä. Tuskinpa, kyllä vahva luottamus ja arvostus Snyderia kohtaan visuaalisena taiturina säilyy, toisin kuin omaan käsikirjoitustaitoon. 


Ainakin käsikirjoitusta voi kiittää kaavojen rikkomisesta, olihan se jaettu neljäksi tasoksi, perinteisen draamankaariasettelun sijasta. Olisi voinnut vain keksiä toimintajaksojen väliin enemmän hahmojen taustoitusta ja selittää ne siirtymät fantasiatoimintajaksoihin järkevämmin, koska niiden toistuvuuteen alkoi jo hiukan kyllästymään. 


Naisnäyttelijöiden suoritukset jäivät maneerinomaisiksi, eivätkä ikävä kyllä nouseet miessivuosaajien kuten veteraaninäyttelijä Scott Glennin ja vahvan suorituksen tehneen latinohurmurin Oscar Isaacin tasolle.