Uusimman tekniikan tuotua mahdolliseksi toteuttaa mitä mielikuvituksellisempia miljöitä hahmoineen toisella vuosituhannella . Ensimmäisenä efekti-ilotulituksen aloittivat Taru Sormusten Herrasta kaltaiset fantasiaooperat. Pian myöhemmin mukaan tulivat myös sarjakuvien elokuvatulkinnat. Kymmenluvulle tultua on ruutujen sankareiden tähdittämiä elokuvia ilmestynyt laaja skaala Spidermanista Watchmeniin. Aiheiden loputtua on kaivettu Marvelin arkistohyllystä kellastunut Kapteeni Amerikkan lehti, jonka sivuilla taisteluhenkeä toisen maailmansodan ajan Yhdysvalloissa nostattaa natseja vastaan tricolorin väreissä taisteleva supersotilas.
Hintelä poika Brooklynistä (Chris Evans) haluasi kovasti päästä ruotuun, mutta ei heikon fyysisen olemuksensa vuoksi tule päässeeksi jalosta tahdostaan ja monista yrityksistään huolimatta. Kunnes sattumalta natseja Saksasta Yhdysvaltoihin paennut tiedemies värvää tämän koehenkilöksi tieteelliseen kokeeseen, jossa hänestä pumpataan supersotilas jonka kunnolla läpäisisi kutsunnot vähintäänkin parhaimmalla A-kelpoisuudella. Saamistaan voimista huolimatta hän kuitenkin joutuu aseettomiin viihdytysjoukkoihin, mutta lopulta sotilasyleisön pilkkahuutoihin turhautunut kapu lähtee omatoimiselle salaiselle tehtävälle rintamalinjojen taakse, jossa pahisnatsi "punakallo" suunnittelee uutta maailmanjärjestystään.
Tietenkin on mukavaa että sarjakuvan vanhuksillekin nostetaan hattua, mutta käsikirjoituksen olisi voinnut laatia hieman enemmän enemmän tavalliselle yleisölle ystävälliseksi kuin tosifaneja helliväksi plotiksi josta ymmärtää vain asiaan perehtyneet. Kliseinen juoni ei tehnyt kovin paljon kunniaa sille kaikelle visuaaliselle panostukselle, mutta silti lavasteet ja puvustus loivat rakoilemattoman ajankuvan. Montaaseilla hypittiin monesti käänteestä toiseen, jota käytettiin elokuvan kaksi tuntiseen kestoon nähden paljon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti