An Englishman In New York (2009, USA)

Keikaridandy Quentin Crisp oli 1980-luvun rakastettu ja vihattukin mediapersoona. Hänen menestyksensä alkuun laittoi muistelma, 'The Naked Civil Sevant' ja varsinkin Brittiläinen TV-elokuvaversio. Crispin homoseksuaalisuus ja räikeä persoona ajoi hänet homofobisesta Englannista Atlantin yli New Yorkiin.

TV-versiosta tähteyteen ponnistanut John Hurt palaa jälleen Crispin rooliin 34 vuotta vanhempana. Ehkä tuo aiempi kokemus nuoremman päähenkilön roolista ja kunnioitus kirjailijaa kohtaan ovat saanneet Hurtin vahvan ja aidon roolityön aikaan.

Pidettynä esiiintyjänä ja puhujana Crisp sai NYCssä paljon pyyntöjä lähetyksiin ja näytöksiin. Mitä enemmän hän esiintyi, sitä enemmän vapaammassa maailmassa elävät homoseksuaalit alkoivat pitää häntä enemmän heterokansan narrina, kuin omiensa sankarina. Mitä enemmän puhetta, pettää hänen harkintakykynsä sanottuaan, että 'AIDS on muotivillitys'. Tahattomasta peräänantamattomuudestaan hän ei niele kaunopuheisuudesta ja nerokkuudestakin joskus muistettuja sanojaan. Tosin hänen nyörtymätön ylpeytensä ei peitä hänen omantunnon tuskiaan. Hän hyvittää sanansa hiljaa, huomaamattomasti ja epäsuorasti vuosien varrella. Yksi asia häntä elokuvassa seuraa on yksinäisyys. Hän tuntuu vain vaeltavan pilvenpiirtäjien varjostamia katuja, poiketen rutiinin omaisesti lounaskuppilassa ja palaavan jälleen ahtaaseen yksiöönsä. Silloin tällöin hänen seuraansa pyrkii toisia syrjään ajautuneita, jotka katkaisevat yksinäisen jakson hetkekseen, kunnes hän taas tekee matkaa ilman määränpäätä.

-------------------Quentin Crisp 1908-1999------------

De-Lovely

2004 USA

Ohjaus: Irwing Winkler

P-osissa: Kevin Kline, Ashley Judd

Musikaalielämänkertaelokuva Cole Porterin matkasta Broadwaylle ja edelleen Hollywooodin ja rakkaudesta hänen elämänsä naiseen, Linda Lee Thomasiin. Tosin heidän imelän suhteen laadun kyseenalaistaa Colen viehtymys naisten lisäksi myös miehiin (vai ainoastaan vain miehiin?).

Asley Juddin näyttelemän Lindan pakonomainen ja teennäinen hymy hyytyy viimeistään silloin kuin Cole alkaa viihtyä liikaa herrasseurassa. Hän ajattelee musikaalisäveltäjää enemmän tämän uraa.

Elokuvassa esiintymisensä tekevät mm. Robbie Williams, Cheryl Crow, Natalie Cole ja Alanis Morisette

Musikaalit näyttävät syntyvän kuin ilman harjoituksia. Aivan liian pitkä, ei musikaalienkaan eduksi ole kestää kahta tuntia.

Freaks (1932)

Frieda & Hans ! Aww.. <3

Sirkus ei aina ole yhtä suurta perhettä, ainakaan Tod Browningin elokuvassa 'Freaks'.

Suddenly, Last Summer (1959)

Elizabeth Taylor näyttelee järkensä menettänyttä Catherinea Tenesee Williamsin näytelmään perustuvassa elokuvassa 'Suddenly, Last Summer' - 'Äkkiä, Viime Kesänä'.

Runoilijapoikansa puhtoista mainetta vaaliva äiti Violet (Katherine Hepburn) aikoo tehdä tämän ystävättärelle lobotomian, ikään kuin pyyhkiäkseen hänen muististaan sen 'mitä tapahtui viime kesänä' välimeren rannalla. Tosin tämä hairahtanut rouva taitaa olla enemmän sen tarpeessa.

Elokuvassa elätellään vanhanaikaista hulluusmyyttiä hysteriasta. Juoni on sekava, eikä elokuvan vanhanaikainen dramatisointi tue Catherinen sepustusta Sebastianin kohtalosta. Tosin pitkät repliikit todistavat tyypillistä Williamsin kirjoittamaa näytelmää.

Vaikka käsikirjoitus lähenee jo B-elokuvatasoa, on hiukan huvittavaa mutta ihailtavaa nähdä miten nousevaa uraa tekevä Taylor ja hiipuva näyttelijätähti Hepburn eläytyvät täysin kunnianhimoisesti rooleihinsa.

Jokin minua pisti elokuvassa erityisesti silmään. Catherine kertoo olleensa 'Sebastianin parittaja'. Violet onkin poikansa homoutta peittelevä äiti, joten hän haluaa 'eliminoida' tämän 'todistajan', Catherinen. Vaikka näin onkin, 50-luvun elokuvassa tätä peitellään hyvin pehmeästi. Tenesee Williams ilmaisi jopa kuuluisimissa näytelmissä ja filmatisoinneissaan, kuten 'Lemmen Vaunu' ja 'Kissa Kuumalla Katolla' vaikeaa suhdettaan seksuaalisuuteensa.